TERVETULOA PARAMORE FINLANDIIN

'PARAMORE' UUSI ALBUMI UUSIMMAT KUVAT

Tarinoita fanitapaamisista

Tällä sivulla Paramore-fanit kertovat kohtaamisistaan bändin kanssa, olivat ne sitten kadulla keikkojen aikaan, nimikirjoitustilaisuuksissa, fanitapaamisissa, lentokentillä, hotelleissa…

Oletko tavannut Paramoren (tai jonkun heidän jäsenistään)? Lähetä meille tarinasi ja julkaisemme sen tällä sivulla!

Fanit kertovat tapaamisistaan Paramoren kanssa

Kuka: Linda
Tapasin: Paramoren
Missä: Leeds-festivaali, Leeds, Iso-Britannia
Milloin: 25.8.2012

Tapasin Paramoren ensimmäistä kertaa Leeds-festivaaleilla Iso-Britanniassa. Menin heidän nimikirjoitustilaisuuteensa muutaman tunnin ennen heidän sen päiväistä keikkaansa. Olin yksi niistä onnekkaista, jotka ehtivät puhua bändille, koska nimikirjoitustilaisuus oli vain puolisen tuntia. Kun näin Hayleyn tulevan sen pöydän taakse, aloin tyyliin itkeä (kyllä, olen 19-vuotias haha), ja olin ihan sekaisin. En voinut uskoa, että he olivat siinä ihan 3D:nä, se oli kyllä sellainen tunne, mitä en ole ennen kokenut. Oltiin ihan jonon alussa, joten päästiin niiden luokse tosi nopeasti. Meinasin jo yhdessä vaiheessa paeta, kun olin niin sekaisin ja luulin, etten osaisi sanoa mitään. Mutta en minä nyt oikeasti olisi siitä pois lähtenyt.

Jeremy oli siinä ensimmäisenä ja kerroin hänelle, että olen Suomesta kotoisin ja pyysin heitä tulemaan sinne pian. Hän kiitti minua siitä, että olimme tulleet Leedsiin asti ja heitti minulle ylävitosen! Kuolin. Taylor alkoi siinä samalla selittää, kuinka hän rakastaa Skandinaviaa ja Suomea, ja kyseli kuulumisiani. Vastasin vain, että: “TOSI HYVÄÄ KUULUU NYT”, ja heitin hänenkin kanssaan ylävitosen! Olen nyt koskenut niitä, huh huh! En oikeastaan muista kovin hyvin mistä puhuimme, ja ihmettelen miten jotkut pystyvät olemaan heidän seurassaan niin rauhallisina.

Poikien kanssa meni ihan hyvin, mutta kun tulin Hayleyn luo ja hän kysyi minulta miten menee, olin vain ihan hiljaa ja tuijotin häntä. Sanoin sitten, että olen odottanut hänelle puhumista niin kauan, ja siinä hän nyt on. Joku nainen alkoi sitten vetämään minua eteenpäin, pois jonosta, ja sanoin Hayleylle, että tulkaahan Suomeen. Hayley huusi perääni, että: “Rakastan hiuksiasi!” Nyt kun katson peiliin, ajattelen vain, että Hayley rakastaa hiuksiani! Sitten pitikin jo mennä You Me At Sixin keikalle, mutta en osannut uskoa, että puhuin heille viiden vuoden odotuksen jälkeen.

—–

Kuka: Taru
Tapasin: Hayleyn ja Taylorin
Missä: Ruisrock, Turku
Milloin: 8.7.2011

Tosiaan, sain kuvan Hayleyn ja Jeremyn kanssa Ruisrockissa, mikä oli ehkä maailman paras juttu! Olin juuri kävelemässä serkkuni kanssa Rantalavalle Ruisrockissa, kun huomasimme pari fania, jotka olivat pysähtyneet “Fairyfactory” -nimisen kojun luo juttelemaan Taylorilla ja Hayleylle! Jatkoimme kuitenkin kävelyämme heidän ohitseen, mutta samalla keräsin rohkeutta uskaltaakseni pyytää heitä ottamaan kuvaa kanssani. Hetken kuluttua käännyimme takaisin ja menin kädet täristen kysymään kuvanotosta.

Kysyin Hayleyltä ja Taylorilta parhaalla mahdollisella englannilla, että saisinko ottaa kuvan heidän kanssaan. Äänestäni varmaan kuului, että olin todella hermostunut. Kummatkin suostuivat kuvaan, mutta he kysyivät, että kävisikö, jos tulisimme heidän perässään backstagelle. (Heillä oli muuten kiire, mutta silti ottivat kuvan kanssani, tosi iso kiitos siitä!) Lähdimme kaksikon mukaan kohti backstagea, ja siinä parinsadan metrin matkalla Hayley kysyi, mitä meille kuului, ja olemmeko ennen olleet heidän keikallaan. Jouduin toteamaan, että emme olleet olleet.

Kun olimme backstagen suuaukolla menemässä sisään serkkuni kanssa, järjestyksenvalvoja pysäytti meidät siihen, ja levitteli käsiään samalla kun pyöritteli päätään. Hayley yritti sanoa, että olisimme vain ottaneet kuvan heidän kanssaan, mutta se ei järjestyksenvalvojalle kelvannut, joten Taylor ja Hayley kääntyivät ottamaan kuvaa kanssamme sillä paikalla. Kuvan jälkeen kiitin, huikkasin kummallekkin “byet” ja lähdimme serkkuni kanssa lavan luokse keikkaa odottamaan!

—–

Kuka: Siiri
Tapasin: Paramoren
Missä: Ruisrock, Turku
Milloin: 8.7.2011

Tapasin Paramoren ensimmäistä kertaa Ruisrockissa 8.7. Oli ihan mieletöntä, tämä oli myös ensimmäinen kertani, kun näin bändin livenä! Ensin juoksimme noin viisi kilometriä, jotta pääsimme koko tapaamiseen, ja aika oli todella tiukilla! Onneksi Kim, “kiertueäiti”, ymmärsi ja bändi odotteli meitä, vaikka olimme hieman myöhässä. Kaikenlaisia asioita täytyi selvittää ja ongelmia oli monenlaisia, mutta viimein pääsimme backstagelle. Olimme melko hyvännäköisiä saapuessamme tapaamiseen kaiken sen juoksemisen jälkeen, lämpötilakin oli Ruisrockin aikana melko kuuma Suomen oloille!

Itse tapaamisesta Paramoren parakissa backstagella en paljoa muistakaan. Jännitin ihan kauheasti. Paramore Finlandin ylläpidolla oli haastattelu bändin kanssa, ja sain seurata sitä sivusta. Sen jälkeen juttelimme hetken aikaa jäsenien kanssa, en kyllä muista siitä yhtään mitään… Hayleylle en päässyt juttelemaan (muilla oli asiaa hänelle), mutta Taylorille ja Jeremylle puhuin, kun vaan muistaisin, että mitä…

Aika meni todella nopeasti, kun aloimme jo ottaa kuvia. Olin ensimmäinen ottamassa kuvaa. Kim huusi, että kenen kamera kamerani oli, ja huusin, että “minun!” ja juoksin kuvaan. Kun kaikki olivat ottaneet kuvat bändin kanssa, hyvästelimme ja kiittelimme bändiä kovasti kaikesta. Saimme vielä ottaa vesipulloja bändin jääkaapista! Tapaamisen jälkeen meidät saateltiin ulos backstagelta ja pääsimme keikalla heti toiseen riviin seuraamaan show’ta! Oli uskomaton päivä, nyt vain odottelen seuraavaa keikkaa ja m&g:tä!

—–

Kuka: Tiina
Tapasin: Paramoren
Missä: Ruisrock, Turku
Milloin: 8.7.2011

Olimme Rantalavan backstagella ja meidät ohjattiin kohti Paramoren parakkia. Huomasin Jeremyn ja hänen tyttöystävänsä Katin istuskelemassa parakin edustalla. Kun menimme sisään, odotimme vielä hetken ennen kuin bändi saapuisi. Siinä vaiheessa kerkisi hieman helpottua ja tajuta, että tässä ollaan, vaikka näytti jo siltä, että kaikki menisi pieleen. Pian Hayley, Jeremy ja Taylor tulivat sisään. Olin selin oveen päin, joten en edes huomannut heidän tuloaan ulkona. Luulin, että olisin todella jännittynyt, mutta kun kättelin heitä kaikkia ja esittelin itseni, hämmästyin, miten rentona olinkin. Silti en ollut vieläkään uskoa että siinä aivan edessäni oli Paramore! Ne, joiden laulua ja soittoa kuuluu radioissa, joilla on valtava määrä uskollisia faneja ympäri maailmaa, ja nyt näen heidät tässä aivan edessäni. Olin todella kiitollinen Lidialle, sekä muille, jotka olivat mahdollistaneet sen.

Haastattelimme ensin, ja sen jälkeen oli vähän aikaa jutella ja ottaa kuvia heidän kanssaan. Koska meitä oli neljä, jäin odottamaan vuoroani, ja ensin vapautuikin Hayley. Annoin hänelle lahjapussin, jonka sanoin olleen heille kaikille yhteiseksi. Pussissa oli erilaisia suomalaisia karkkeja, kuten helteessä sulanutta Fazerin sinistä. Hayley innoistui kuullessaan, mitä hänen ihmettelemänsä Sisu Hornat olivat. Jeremyn luona ei ollut enää ketään, joten juttelin heidän molempien kanssa, Hayleyn ja Jeremyn. Ojensin heille tekemäni pienen piirrustuksen. He pitivät siitä kovasti ja kehuivat sitä upeaksi. Kerroin myös, että olin kuullut haastattelusta vasta edellisenä päivänä, joten piirrustukseen ei jäänyt paljon aikaa ja jatkoin sitä vielä autossa matkalla Turkuun.

Juttelimme vielä jonkin aikaa, kunnes halasimme ja jatkoin Taylorin luo. Aika alkoi käydä vähiin, joten en ehtinyt jutella hänen kanssaan yhtä pitkään kuin Hayleyn ja Jeremyn. Halasin vielä hänenkin kanssaan ja lopuksi kaikki ottivat kuvan Paramoren kanssa. Bändin piti jo kiirehtiä toiseen paikkaan, mutta kysyin Hayleylta nopeasti, voisinko ottaa pikaisesti kuvan vielä hänen kanssaan. Muiden kanssa en valitettavasti enää ehtinyt. He kaikki lähtivät kiireesti seuraavaan paikkaan ja me menimme lavan edustalle odottamaan keikan alkua. Keikan alkaessa oli aivan uskomatonta ajatella, että olin vähän aikaa sitten tapaamassa juuri noita samoja ihmisiä, jotka nyt soittavat monituhatpäiselle yleisölle. Ja että olin yksi niistä neljästä, jotka he tunnistivat yleisöstä.

—–

Kuka: Riina
Tapasin: Paramoren
Missä: Jäähalli, Helsinki
Milloin: 29.11.2009

Tapasin Paramoren Jäähallin keikalla 29.11.2009. Sain kuulla tapaamisesta kun sairastin sikainfluenssaa. Kaverini soitti minulle ja kertoi, että pääsisin tapaamaan Paramorea. Sanoin: “Anteeksi mitä? Sanotko uudestaan?” Menin hieman shokkiin, kun olin aluksi unenpöpperössä, ja sitten sain tuollaisia uutisia.

Parannuttuani aloimme miettimään kaverini kanssa, mitä veisimme bändille. Keksimme lahjat heille vasta silloin, kun olimme ostoksilla jo. Päädyimme siihen, että tuunaamme heille hienot tonttulakit ja veisimme heille tervaleijonia! (Tykkäsivät varmaan niistä tosi paljon haha)

Itse tapaamispäivänä tajusin oikeastaan vasta junamatkalla, että olen tapaamassa Paramoren. Silloin iski kyllä pieni jännitys. Tarkistelin koko junamatkan ajan, että lippuni oli varmasti tallella. Kävelymatka asemalta oli yhtä tuskaa, mutta onneksi ei tarvinut etsiä Jäähallia, koska paikka on niin tuttu. Sitten siinä ulkona odoteltuamme muiden fanien kanssa pääsimme vihdoin sisälle. Sisällä alkoi jännitys kasvamaan, ja kun menimme halliin sisään, näin Taylorin hyppimässä lavan edessä, ja aloin hihittämään kaverilleni hysteerisenä. Sitten näin vielä Hayleynkin. Sen jälkeen meidät ohjattiin istumaan vaihtoaitioon.

Päästyämme meet&greet –tilaan innostuin, koska tila oli IFK:n pukukoppien edessä, eikä sinne yleensä päästetä ketään, kuten vastustajia tai muita. Olen kova lätkäfani. Minusta tuntui, kuin olisimme olleet “teloitusrivissä”, kun jännitti kamalasti ja seisoimme siinä rivissä. Seuraavaksi Hayley tuli ovensuusta ja huikkasi ujosti: “Hey!” Bändi jakoi nimikirjoituksia ja annoimme lahjamme Joshille, joka tuli luoksemme ensimmäisenä. Josh näytti kuin pikku pojalta jouluna kiittäessään meitä. Hayley tuli ja kysyi, avaisiko hän lahjan heti. Vastasimme myöntävästi ja katselimme kun Hayley otti esiin tonttulakkinsa katsoen sitä iloisesti. Taylor tuli ja varasti tonttulakin Hayleyltä, ennen kuin ehdimme huutaa, että meillä on hänelle oma tonttulakki! Jeremyn tullessa luoksemme hän kysyi nauraen, mihin kirjoittaisi nimikirjoituksensa ja kertoi nauravansa itselleen julisteessa. Olin niin jännittynyt, että sanoin vain: “Yeah that’s a really funny photo!” Sitten Jeremy halusi tietää, miten sanotaan “tervaleijona”.

Ottaessamme kuvia bändin kanssa tunsin itseni kerrankin pitkäksi, mutta nähdessäni Joshin toisella puolellani, tunsin itseni jälleen lyhyeksi. Olen mielestäni kuvassa hassun näköinen, olen muuttunut tuosta melko paljon…

PARAMORE FINLAND

Ylläpito | Ota yhteyttä
Ulkoasun suunnitteli: Equisdepirata & Paramore Finland